Vetygeneraattorisarja
Toimiprinssiini
1. Polttokennotyyppi (yleisin)
Vety päätyy polttokennon anodiin syöttöjärjestelmän kautta (paineensäädin, suodatin), joka jakautuu H⁺:ksi ja e⁻:ksi.
H⁺ siirtyy katodiin elektrolyyttikalvon kautta; e⁻ muodostaa sähkövirtaa (suora sähkövirta).
H⁺, e⁻ ja O₂ yhdistyvät katodissa muodostaen vettä (vain päästö); ohjausjärjestelmä säätää syötön vakaaksi tuloksi.
2. Sytytystyyppinen
Vety-ilmasuhteisto päätyy moottorin sylinteriin, puristetaan ja sytytetään sytyttimellä.
Korkean lämpötilan/paineen kaasu työntää vanteen akselikäärmeen (lämpö→mekaaninen energia).
Akselikäärme pyörittää generaattorin roottoria muuttaen mekaaninen energia sähköksi.
- Yleiskatsaus
- Suositellut tuotteet
Keskeiset ominaisuudet
Nollapäästö: Polttokenno tyypin päästöt koostuvat vain vedestä; sisäsytytyksessä ei ole lähes lainkaan rikkiä, typen oksideja tai partikkeleita.
Polttoainejärjestelmä: Korkeapainetankit (35/70 MPa) tai matalan lämmön säilytys + vetyvuotoanturit turvallisuuden vuoksi.
Soveltuvuus: Polttokenno yhdistyy aurinko/tuulienergiaan; sisäsytytyksessä muunnetaan luonnonkaasugeneraattoreista.
Edut & haittapuolet
Edut: Korkea ympäristöystävällisyys; vihreä vety (uusiutuvista lähteistä) mahdollistaa elinkaaren aikaisen nollapäästön; matala melu/huolto.
Haittapuolet: Korkea vihreän vedyn hinta; korkea varastointi/kuljetusteknologian kynnys; polttokennon elinikä/kustannukset optimoitavana.
Sovellukset
Energia: Verkon huippujen tasaus, hajautetut asemat (esim. puiston sähköntuotanto).
Liikenne: Apusähkö vetypolttomoottoritekniikalla varustettuihin kuorma-autoihin, laivoihin.
Erikoiskäyttö: Nollapäästöinen sähkö kaukana sijaitseviin tukiasemiin, ilmailuun ja pelastustoimintaan.
